Usein kuulee kalamiesten kahvipöytä keskusteluissa kiivastakin väittelyä siitä voiko kalakalenteriin luottaa vai onko se sittenkin vain täyttä hölynpölyä!
Olen kalastanut 5-vuotiaasta saakka, eli lähestulkoon 40 vuotta. Tästä ajasta viimeiset 18 vuotta olen toiminut kaupallisena kalastajana. Parhaimmillaan kalastuspäiviä on kertynyt n.180-190 päivää vuodessa. Vesillä olo aika kalastuspäivää kohden on ollut keskimäärin 8-10h. Voin tunnustaa, että olen itsekkin selaillut kalakalenteria vuosien aikana lukuisia kertoja. Tällä kalastus kokemuksella en vieläkään pysty osoittamaan kalakalenterin uskottavuutta todeksi enkä hölynpölyksi. Tämä johtuu siitä, että olen saanut uskomattomia kalasaaliita, vaikka kalakalenterin mukaan kalan, ei pitäisi olla syönnillään ja silloin, kun pitäisi olla huippu syönti niin on tullut nolla päiviä. Toki kalakalenteri on myös pitänyt paikkansakin monta kertaa.
Mielestäni kalakalenterin seuraamista tärkeämpi seikka on vesistö tuntemus, sekä kalojen elinoloihin ja käyttäytymiseen perehtyminen. Mainitsinkin tästä asiasta Millainen on hyvä kuhaverkko julkaisussa.
Myönnän kyllä sen seikan, että kalojen käyttäytymisessä on vesistö kohtaisia eroja. Tästä johtuen juuri siihen omaan kalastusvesistöön pitäisi tutustua huolella. Kokeile kalastaa ennakkoluulottomasti eri paikoista, eri syvyyksistä, erillaisilla kalastusmenetelmillä, eri vuorokauden aikoina, eri sääolosuhteissa ja pidä kalastuspäiväkirjaa reissuistasi. Tällä tavoin kalastusvesistö ja kalojen käyttäytyminen alkaa pikkuhiljaa tulla tutuksi.
Kuun kierto vaikuttaa kalojen aktiivisuuteen
Kalojen aktiivisuuteen vaikuttaa valonmäärä. Etenkin sydän talvella, kun päivät ovat lyhimmillään kalat passivoituvat pimeyden lisääntyessä. Omasta kokemuksestani olen huomannut täydenkuun jälkeisen viikon olevan talvikuukausina parasta kalastus aikaa. Tällöin kalat lähtevät syönnökselle ja saattavat liikkua saaliista etsiessään pitkiäkin matkoja. Etenkin kuha tekee saalistusmatkoja rantamatalaan saakka. Tästä johtuen olisikin hyvä hajauttaa pyydykset eri syvyysvyöhykkeille. Tällöin hyviä kalastuspaikkoja ovatkin kaislikkoiset lahdelmat. Etenkin kaislikkoon rajoittuva niemenkärki, jos sen edustalta löytyy vielä syvänne on hyvä kalapaikka. Myös veden alaiset karikot ja matalat pakat vetävät saalista etsiviä kuhia puoleensa. Syönnöksellä olevia kuhia olen tavoittanut alle 2m syvyydestä ihan kaislikon välittömästä läheisyydestä.
Täyden kuun koittaessa olenkin tehnyt verkkojatojen ympärille ns.valo-avantoja. Olen lapioinut muutaman neliön kokoisia laikkuja verkkojadan ympärille ja kairannut niihin avantoja. Avantoja olen mäskittänyt kaurapuurolla ja leivän paloilla. Jäänalle pääsevä valo ja mäski houkuttelee paikalle särkikaloja, jotka puolestaan houkuttelevat saalista etsiviä petokaloja alueelle. Ensimmäisinä paikalle ovat saapuneet hauet. Haukien saalistus aktiivisuus on kestänyt 2-3 vrk. Haukien jälkeen saapuvat mateet ja pienet kuhat paikalle. Suuret kuhat ovat saapuneet paikalle viimeisinä yleensä laskevan kuun viimeisinä päivinä. Suuret kuhat eivät viihdy alueella kovinkaan pitkään yleensä 1-2 vrk. Syönnösvaelluksen jälkeen kuhat vaeltavat takaisin talvehtimis monttuihinsa sulattelemaan saalistaan. Hauet ovat laiskimpia vaeltajia. Yleensä kylläinen hauki jää juromaan syönnösalueen tuntumaan 3-5m syvyysvyöhykkeelle pohjassa olevien vesikasvien ja uppopuiden suojaan. Haukia tavoittelevan kannattaakin siirtää pyydykset syönnösmatalikolta 3m-6m syvyysvyöhykkeelle.
Pimeän kuun hetki onkin sopiva aika pyydysten huoltamiselle. Tällöin kannattaa vaihtaa likaiset ja sotkuiset verkot puhtaisiin. Vaihtoehtoisesti voi syönnösmatalikollla olevat verkot ottaa hetkeksi pois jättäen verkontilalle uppoavan narun tai vanhan verkon alapaulan. Näin menetellen sinun ei tarvitse uittaa verkkonarua uudestaan jään alle. Ja jottei syyllistyisi kalastuspaikan varaamiseen kannattaa verkkojadan tilalle laittaa muutama syöttikoukku pyyntiin. Syöttikoukuilla voit seurata milloin paikalle saapuu saalista etsiviä petokaloja. Heti kun koukuissa alkaa olla tapahtumia kannattaakin huolletut verkot tuoda takaisin pyyntiin ja ottaa syöttikoukut puolestaan pois.
Vaikka kirjoitankin tässä kaupallisen pyydyskalastajan näkökulmasta ja talvikalastuksesta, niin nämä vinkit auttavat myös kotitarvekalastajia parempiin saaliisiin. Kalastitpa sitten talvella tai kesällä, passiivisilla tai aktiivisilla välineillä. Hyviin kalasaaliisiin pääseminen kalastustavasta riippuen vaatii myös kalastajalta itseltään paljon aktiivisuutta ja vaivan näköä. Muista pitää kalastuspäiväkirjaa ahkerasti. Tällä tavoin saat luotua itsellesi juuri sinun omaan kalastusvesistöön soveltuvan kalakalenterin.
Suuria saaliita kaikille kalastajille!
- Kala-Antti
Lisää kommentti
Kommentit